Merisotataito I-II

Komentajakapteeni Mikael Golovin palveli vanhempana luutnanttina keisarillisessa Venäjän laivastossa ottaen osaa muun muassa Riianlahden taisteluun linjalaiva Slavan mukana heinäkuussa 1915. Vapaussodan jälkeen Golovin liittyi itsenäisen Suomen laivastoon ja hänet määrättiin vuonna 1919 perustettuun, vuosina 1919-1920 Katajanokalla toimineeseen, Meriväen kouluun johtamaan merkinantokoulutusta. Vuonna 1921 Golovin määrättiin merikadettiosaston eli merisotakoulun johtajaksi Arkadiankadulla toimineeseen kadettikouluun. Venäjän laivastossa palvelleena Golovin hallitsi useita eri aineita ja oli lisäksi etevä opettaja. Hänen opetusvastuullaan olivat muun muassa merenkulkuoppi ja tähtitiede. Lisäksi hänen tiedetään laatineen ehdotuksen Suomen Laivaston rakennusohjelmaksi ja ehdotuksen Suomen Merisotakouluksi. Aitosuomalainen lehdistö alkoi vainota osaa laivaston upseereista 1920-luvulla. Lehtikirjoittelussa vaadittiin laivaston puhdistamista vierasmaalaisista aineksista. Kampanja oli tarkoitettu lähinnä Venäjän laivastossa palvelleita vastaan ja se alkoi vähitellen tuottaa tuloksia. Golovin erosi vakinaisesta palveluksesta 3.12.1924. Nyt kirjaksi toimitettu Golovinin vuonna 1920 laatima oppikirja Merisotataito I-II on varhaisin Suomessa käytetty merisotataito-oppiaineen oppikirja. Käsikirjoitus on kirjoitettu esipuheineen ja väliotsikoineen julkaistavaan muotoon ja onkin todennäköistä, että Golovin oli tarkoittanut sen painettavaksi kirjaksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan ainoa Golovinin Suomessa painettu julkaisunsa oli WSOY:n kustantama Merisodan historia vuodelta 1925. Golovinin Merisotataito jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee meristrategiaa, merisodan päämääriä ja erilaisia merisodan muotoja. Jälkimmäinen osa keskittyy enemmän taktiikkaan ja tekniikkaan. Kaikkiaan merisotataito on erinomaisen kattavasti laadittu ja teksti on säilyttänyt luettavuutensa. Mielenkiintoiseksi kirjan tekee sen ajattomuus. Edelleen merivoimat saavat perustella olemassa oloaan hyvin maavoimakeskeisessä mielipideympäristössä. Merisotataito on myös erinomainen aikalaisnäkemys merisodankäynnistä ja kuvaa hyvin aikakauden merisodankäynnin ihanteita.